Hätätilanteen pikaohje

1. Pelasta vaarassa olevat

Hälytyksen kuullessasi toimi välittömästi. Ota puhelin mukaasi.  Pelasta loukkaantuneet välittömästä hengenvaarasta ja käske vaarassa olevia siirtymään turvaan. Varmista myös oma turvallisuutesi.

2. Rajoita vahingot

Estä lisävahingot mahdollisimman nopeasti esim. hätäkatkaisimella tai muilla tiedossasi olevin keinoin. Tulipalossa yritä rajoittaa paloa alkusammuttimilla, tai jos se ei onnistu, sulkemalla ovet ja ikkunat.

3. Hälytä apua

Soita 112 - vastaa päivystäjän kysymyksiin - noudata saamiasi ohjeita

Mikäli puhelimeesi on asennettu 112-sovellus, käytä sitä hätäpuhelun soittamiseen.  Varmista että tieto onnettomuudesta menee onnettomuuspaikalta eteenpäin myös kampuksella.

4. Rauhoita ja auta loukkaantuneita

Rauhoita loukkaantuneita ja anna vammojen mukaista ensiapua. Priorisoi tarvittaessa elvytystä vaativat ja suurista verenvuodoista kärsivät potilaat.

5. Opasta ammattiauttajat perille

Varmista että apu löytää perille. Lähetä opastaja tai mene itse auttajia vastaan. Jos apu ei löydä perille, soita uudestaan 112.

Muita tärkeitä puhelinnumeroita
Myrkytystietokeskus (HUS)	0800 147 111, +358  9 471 977
Sairaanhoitopiirin päivystysapu (kiireetön hoito) (HUS)	116 117
Hämeen Poliisin vihjepuhelin	0295 414 222
Poliisin valtakunnallinen neuvontapalvelu	0295 419 800
HAMK turvallisuusasiantuntija Reima Kallinen	+358 40 586 7982

1 Kampuksen perustiedot

Kampuksen nimi	Riihimäen kampus
www-sivut	hamk.fi/riihimaki
Paikka- ja maakunta	Riihimäki, Kanta-Häme
Osoite	Kaartokatu 2, 11100 Riihimäki
Kokoontumispaikka	Hyrian puoleinen pysäköintialue, rakennuksen pohjoispuolella.
	ison parkkipaikan pysäköintialue, rakennuksen eteläpuolella.
Henkilömäärä (arkisin)	n. 750-850 henkilöä

1.1 Yleiskuvaus

Kuva: Riihimäen kampusalueen aluekartta

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen kampuksella toimii kolme HAMKin koulutusvastuuta, Suomen ympäristöopisto (Sykli), Hyria koulutus, Sodexon ravintola ja kellarikerrosta on vuokrattu seuratoiminalle.

Tiloja vuokrataan lyhytaikaiseen käyttöön myös muille ulkopuolisille tahoille. Kampuksella toimii opiskelijaravintola Sodexo Robotti.

Kampuksella työskentelee ja opiskelee huomattava määrä muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia henkilöitä. HAMKin toinen työskentely- ja opetuskieli on englanti, ja sisäinen tiedotus ja ohjeistus tuotetaan molemmilla kielillä. Viestinnässä huomioidaan myös saavutettavuus.

Kampuksella toimii turvallisuusryhmä, joka vastaa kampuksen arjen turvallisuuden vahvistamisesta ja  varautumisesta häiriö- ja kriisitilanteisiin.

1.2 Yhteystiedot

Kiireellisissä hätätapauksissa soita  112, vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin ja seuraa häneltä saamiasi ohjeita.

Vahtimestarit ja info	(sähköposti: etunimi.sukunimi@hamk.fi)
vahtimestari
toimistosihteeri, info	Tuula Salin, puh. +358 50 574 5173

Kampuksen turvallisuusryhmä	(sähköposti: etunimi.sukunimi@hamk.fi)
turvallisuuspäällikkö	Teppo Syrjäaho, puh. +358505744914
turvallisuusvastaava
Ryhmän muut jäsenet löytyvät HAMK intrasta

Työsuojelu	(sähköposti: etunimi.sukunimi@hamk.fi)
työsuojelupäällikkö	Jyrki Miettunen, puh. +358  40 538 1681
työsuojeluvastaava	Birgitta Pirhonen, puh. + 358  40 821 5477

Kiinteistön ylläpito	(sähköposti: etunimi.sukunimi@hamk.fi)
	Vesa Lahti. puh. +358 40 552 4975

Palveluntuottajat
vartiointipalvelut	Securitas puh. +358 20 491 2600
sähköyhtiö	Fortum/Caruna puh. 0800 1 95011
vesiyhtiö	Riihimäen Vesihuoltoliikelaitos. puh.  019 758 4855 tai  019 741 7487

2. Riskiarviointi

2.1 Henkilömäärät

Alla on esitetty arvio kampuksella oleskelevista henkilöistä eri aikoina. Todellinen henkilömäärä voi vaihdella etenkin ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin riippuen mm. lähiopetuksen toteutuksista.

Toiminta tapahtuu pääasiallisesti arkisin klo 8 - 18 välisenä aikana ja noin kerran kuukaudessa lauantaisin. Lisäksi A-siiven osa yläkerran tiloista ja kellaritilat ovat vuokralaisten käytössä.

Arvio  henkilömäärästä	klo 6-18	kl0 18-22	22-6
Arkisin	750-850	20-50	alle 10
Viikonloppuisin	10-300	alle 20	alle 10

2.2 Rakennukset ja ympäristö

Kampusrakennus, Kaartokatu 2

Kerrosmäärä: 0-2

Rakennuksesta löytyy erilaisia opetustiloja, joissa tulipalon ja muiden vaaratilanteiden syntyminen, kuten ensiapua vaativat onnettomuudet, ovat todennäköisiä. Laboratorioissa (merkitty liite 1 karttaan) on käytössä pieniä määriä kemikaaleja sekä kaasuja, kemikaalit säilytetään lukituissa kaapeissa.

Kampuksen ulkotilat

Kampusrakennuksen eteläosassa on pysäköintialue. Lisäksi pysäköintitilaa on rakennuksen itäseinustalla. Kampus rajautuu lounaasta Sakonkatuun ja idästä Kaartokatuun. Länsipuolella sijaitsee puisto, ja pohjoisessa on Hyrian kampus. Kampusalueella liikkuukin erityisesti arkisin jonkin verran Hyrian opiskelijoita.

Kampuksen ympäristö

Riihimäen kampus sijaitsee kaupunkialueella noin kilometrin päässä Riihimäen keskustasta. Sen vieressä toimivat ammattioppilaitos Hyria ja Sako oy:n tehdas.  Muuten ympäristössä on paljon asutusta.  Matkaa pääradalle on noin 1.3 km ja valtatie 3:lle noin 1,8 km.

2.3 Tunnistetut riskit

Kampuksen turvallisuusryhmä kokoaa yhteen kampukseen kohdistuvat keskeiset riskit ja vaarat ja arvioi niiden riskitason, joka lasketaan kaavalla [todennäköisyys 1-4] x  [vakavuus 2,4,6,8] = riskiarvo.

Kaikkiin vaaroihin ja riskeihin varaudutaan teknisten ratkaisujen lisäksi koko yhteisön turvallisuusosaamista ja toimintavalmiutta lisäävällä turvallisuustyöllä.  Turvallisuustyö sisältää mm. henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytyksen korkeakoulu- ja työturvallisuuteen, ensiapukoulutukset, poistumisharjoitukset, turvallisuuskävelyt sekä muuta turvallisuutta edistävää toimintaa. Kts. liite 1, "Konsernin turvallisuustyö"

Riski	Riskiarvo	Mahdollinen vaikutus	Tekniset ja toiminnalliset varautumistoimenpiteet
Tulipalo	2x8=16	Toiminnan keskeytyminen, henkilö- ja omaisuusvahingot	paloilmoittimet ja -varoittimet, ensisammuttimet, poistumisopasteet, ilmastoinnin hätäsulut, keskusradiot
Omaisuusrikokset	3x2=6	Omaisuusvahingot, toiminnan häiriintyminen	kulunvalvonta, omaisuuden suojaus
Häiriökäyttäytyminen, henkilöön kohdistuvat rikokset, kohdennettu väkivalta	1x8=8	henkilövahingot, toiminnan häiriintyminen tai keskeytyminen	kulunvalvonta, turvalaitteet, vartiointipalvelu
Sähkön tai veden jakelukatkos	2x4=8	omaisuusvahingot, toiminnan häiriintyminen tai keskeytyminen	Veden ja sähkön hätäsulut, varautuminen etätyöhön ja -opetukseen, tiedonhallinta
Suuronnettomuus kampuksen lähiympäristössä	1X8=8	toiminnan häiriintyminen tai keskeytyminen, henkilö- tai omaisuusvahingot	Ilmastoinnin hätäsulut, keskusradiot, väestönsuojat

2.4 Vaarojen ja riskien ennakointi ja tunnistaminen

Henkilöstön turvallisuuskyvykkyydet ja niiden varmistaminen

Jokaisella yhteisömme jäsenellä on oikeus edistää turvallisuutta. Erityisesti henkilöstön osaamista ja kyvykkyyksiä kehitetään aktiivisesti. Keskeiset kehittämiskohteet ovat riskienhallinta, turvallisuuden perusosaaminen (hätäensiapu, alkusammutus sekä evakuointi ja suojautuminen), viranomaisten ja muiden sidosryhmien tuki sekä resilienssi.

Kampuksella järjestetään säännöllisesti turvallisuuskoulutuksia ja -tapahtumia henkilöstön ja opiskelijoiden osaamisen varmistamiseksi. Turvallisuusviestinnällä lisätään tietoutta ja osaamista mm. ohjeita ja tiedotteita tuottamalla.

Henkilöstölle tärkein turvallisuusorganisaatio on oma tiimi ja lähityöyhteisö. Esihenkilöt vastaavat alaistensa turvallisuusperehdytyksestä ja tuesta sekä tiimin turvallisuuskyvykkyyksistä. Johto seuraa turvallisuuskyvykkyyden tasoa ja varmistaa että turvallisuustyöllä on riittävät resurssit ja yhteinen tahtotila.

Turvallisuushavainnot

Turvallisuuden varmistamisessa tärkeintä on riskien tunnistaminen ja niiden ennakointi. Siksi on erityisen tärkeää, että pienetkin turvallisuuteen liittyvät puutteet ja ongelmat tunnistetaan ja  korjataan mahdollisimman pian. Jokainen yhteisön jäsen voi edistää turvallisuutta ilmoittamalla havainnoistaan ja ideoimalla parannuksia.

Yleisistä turvallisuushavainnoista ilmoitetaan HAMK Servicedeskin kautta tai sähköpostitse turvallisuus@hamk.fi

Lähetä turvallisuushavainto (sähköposti)

Ilmoitukset ja ehdotukset ottaa vastaanottaa HAMKin turvallisuusasiantuntija, joka käsittelee  ne yhdessä aiheeseen liittyvien toimijoiden kuten kampusten turvallisuusryhmien, kiinteistöpalveluiden tai opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden kanssa mahdollisimman pian.

Huomioithan, että tämä lomake on suojaamaton eikä sen kautta pidä lähettää henkilötietoja tai muuten arkaluontoisia tietoa.

Työsuojelun ilmoituslomakkeet henkilökunnalle on koottu intraan (linkki).

Arkaluontoiset ja/tai erityistä huolta aiheuttavat havainnot

Jos havaintoon liittyy arkaluontoista tietoa tai  huoli tilanteen mahdollisesta pahenemisesta, arvaamattomuudesta tai se vaatii mielestäsi nopeaa selvittämistä, ilmoita havainnostasi mahdollisimman pian henkilökunnan edustajalle (opiskelijat ja vierailijat) tai esimiehellesi (henkilökunta).

Henkilökunnan ohje huolta aiheuttaviin tilanteisiin on intrassa (linkki).

Opiskelijat ja vierailijat voivat tehdä ilmoituksen myös suoraan turvallisuusasiantuntijalle (kts. yhteystiedot alla).

Henkilö	(Sähköposti: etunimi.sukunimi@hamk.fi)
Turvallisuusasiantuntija Reima Kallinen	puh. +358 40 586 7982

Kiireelliset havainnot (hätätilanteet)

Jos kyseessä on kiireellinen, välitöntä vaaraa henkilöille, omaisuudelle tai kiinteistöille aiheuttava uhka tai tilanne, hälytä aina viranomaisapua soittamalla numeroon 112. Kun tilanne sen sallii, ilmoita asiasta myös henkilökunnalle (opiskelijat ja vierailijat) tai esimiehellesi (henkilökunta).

Turvallisuuskävelyt

Paras keino turvallisuustilanteen seuraamiseen ovat säännöllisesti toteutetut turvallisuuskävelyt, jonka aikana tarkistetaan opiskelu- ja työympäristön riskit ja vaaran paikat. Kävelyn tavoite on myös oppia välttämään vaaratilanteita ja sisäistää oikea toimintamalli hätätilanteissa.

Turvallisuuskävelyjen tueksi on HAMKissa käytössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin malliin pohjautuva sähköinen lomake:

Turvallisuuskävelylomake (intra)

3. Turvallisuusjärjestelyt

3.1 Turvallisuuden vahvistaminen

Turvallisuuskävelyt

Paras keino turvallisuustilanteen seuraamiseen ovat säännöllisesti toteutetut turvallisuuskävelyt, jonka aikana tarkistetaan opiskelu- ja työympäristön riskit ja vaaran paikat. Kävelyn tavoite on myös oppia välttämään vaaratilanteita ja sisäistää oikea toimintamalli hätätilanteissa.

Turvallisuuskävelyjen tueksi on HAMKissa käytössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin malliin pohjautuva sähköinen lomake:

Turvallisuuskävelylomake (intra)

3.2 Henkilökohtainen turvallisuus

Matkapuhelin

Tärkein henkilökohtainen turvalaite on puhelin. Puhelin tulee pitää aina töissä ollessa mukana ja huolehtia akun riittävästä latauksesta.

Kaikkiin HAMKin työpuhelimiin on ladattu valmiiksi 112-sovellus, jonka avulla apu löytää nopeammin perille. On suositeltavaa asentaa se myös henkilökohtaiseen puhelimeen.

Puhelimen käyttöä eri tilanteissa tulee harjoitella esim. alla olevien videoiden avulla:

Kulunvalvonta ja vartiointi

Kaikki rakennukset ovat kulunvalvottuja. Henkilökunnalle ja opiskelijoille Henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttöön annetaan kulkutunniste. Osaan tiloista pääsee vain avaimella tai älyavaimella.  Tunnisteen tai avaimen katoamisesta tulee ilmoittaa viipymättä kiinteistöpalveluihin.

HAMKin vartiointipalvelut tuottaa Securitas oy.   Vartiointia voidaan tehostaa tarvittaessa esim. tapahtumissa tai uhkaavan tilanteen kehittyessä.

HAMK Henkilökortti

HAMKissa on käytössä henkilöstön henkilökortti. Kortin käyttö aina kampuksella työskennellessä on erittäin suositeltavaa.

3.3 Paloturvallisuus

Pelastuskartat

Paloilmoittimet, kuulutusjärjestelmät ja/tai megafonit alkusammutuskalusto, poistumistiet sekä muut olennaiset tiedot on merkitty rakennuksen kaikista kerroksista löytyviin pelastuskarttoihin. Karttoihin tulee tutustua säännöllisesti ja niissä olevista puutteista tulee ilmoittaa viipymättä kiinteistöpalveluihin.

Paloilmoittimet ja -varoittimet

Palohälytykseen tulee suhtautua aina vakavasti, ja kokoontumispaikalle siirrytään  viipymättä. Poistuessa tulee varmistaa että myös muut samassa tilassa, käytävällä ja/tai tilassa olevat henkilöt poistuvat rakennuksesta.

Kiinteistössä on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, johon kuuluu erilaisia ilmaisimia, paloilmoituspainikkeita ja palokelloja.

Mikäli paloilmoittimen siirtoyhteydessä havaitaan vika, tulee rakennuksessa järjestää palovalvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

Häiriötilanteessa:

• otetaan yhteys hätäkeskukseen
• asetetaan päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
• päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Sisäinen kuulutus- ja hälytysjärjestelmä

Hälytyksen tekemiseen käytetään megafoneja, joita säilytetään 1. kerroksen aulassa Info-tilassa.

Ohje hätäkuulutuksen tekemiseen  on saatavilla kuulutuslaitteen läheisyydessä sekä tämän suunnitelman kohdassa "kampuskohtaiset ohjeet".

Alkusammutus

Kampuksilla ensisammutuskalustona on käytössä pikapaloposteja, alkusammuttimia ja sammutuspeitteitä. Sammutusvälineiden käyttöön tulee tutustua esim. alla olevien videoiden avulla:

Ilmastoinnin hätäkatkaisu

Ilmanvaihdon saa hätätilanteessa katkaista kuka tahansa.

Tulipalon sattuessa tulee rakennuksen ilmastointi pysäyttää mahdollisimman nopeasti.  Hätäkatkaisin on merkitty rakennuksissa oleviin pelastuskarttoihin.

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto tällöinkin sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Savunpoistosta huolehtii aina viranomainen.

Ilmastoinnin hätäkatkaisin sijaitsee pääoven tuulikaapissa  paloilmoitinkeskuksen vieressä.

3.4 Ensiapu

Ensiaputaitoja ylläpitävää koulutusta järjestetään säännöllisesti. Lisätietoja EA-koulutuksista antaa turvallisuusasiantuntija Reima Kallinen, puh. +358 40 586 7982.

Ensiapuvalmiuksia voi kehittää itsenäisesti myös esim. alla oleviin Suomen Punaisen Ristin tuottamien ohjevideoiden avulla:

Ensiaputarvikkeet ja suihkut

Ensiapukaappien ja välineiden sijainti on merkitty rakennuksissa oleviin pelastuskarttoihin. Tutustu työympäristösi EA-tarvikkeisiin ja pidä ensiapuataitosi ajan tasalla.

Opetuskäytössä oleviin tiloihin ja käytäville on asennettu ensiapukalustoa ja erilaisia haavanhoitopisteitä. Laboratoriotiloista löytyy lisäksi silmäsuihkuja ja kampuksen pääaulasta defibrillaattori.

Defibrillaattorit

Defibrillaattori eli sydäniskuri on laite, jonka avulla voidaan antaa ensiapua sydämen käymishäiriöihin.  HAMKissa käytössä olevat defibrillaattorit ovat ns. maallikkolaitteita, jotka ohjaavat toimintaa ja estävät virhetoiminnot. Laitteiden tyyppi kampuksilla vaihtelee, mutta peruskäyttö on samanlaista kuin esim. alla olevalla videolla:

Kampuksella on 1 defibrillaattori. Sijanti on merkitty pelastuskarttoihin.

Defibrillaattorin sijainti
1. krs, pääaula

3.5 Muut turvallisuusjärjestelyt

Vaaralliset aineet

Kampuksen kemikaaliluettelo on saatavilla sähköisesti Würth Iisi-järjestelmässä. Tunnukset järjestelmään antaa tarvittaessa turvallisuusasiantuntija. Pyyntö lähetetään osoitteella turvallisuus@hamk.fi.

Kampuksella säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila		Varastoitavat aineet
Tuotantotekniikan laboratorio A103		pieniä määriä kemikaaleja, jotka säilytetään lukituissa kaapeissa.
Nysväämö B121		pieniä määriä kemikaaleja, jotka säilytetään lukitussa kaapissa
Hamk Tech B105		Kemikaalikaappi

Vakituiset tulityöpaikat

Tulitöiden suorittaminen vaatii aina tulityöluvan. Tulityöluvan antaa Kiinteistöpalvelut.

Kampuksella on vakituinen  tulityöpaikka.

4. Väestönsuojat

Kampuksella on kolme väestönsuojaa . Väestönsuojien hoidosta, valvonnasta ja kunnossapidosta vastaa Kiinteistöpalvelut. Väestösuojat tarkastetaan säännöllisesti. Suojat on otettavissa käyttöön 72 tunnissa.

Rakennus ja sijainti	VSS-kuokka		Nyk.käyttö.
A-siipi,  kellari	C		harrastustila, ilma-aseammunta
A-siipi, kellari	C		harrastustila. jousiammunta
A-siipi, kellari	C		tarvikevarasto

5. Tapahtumat kampuksella

Tämä suunnitelma toimii myös kampuksella järjestettävien HAMKin, HAMIn ja Hämeen kesäyliopiston normaaliin toimintaan liittyvien tapahtumien turvallisuus- ja pelastussuunnitelmana silloin, kun kynnys erillisille suunnitelmalle ei ylity (kts. kohta 5.1).

Tapahtuman turvallisuudesta on päävastuussa aina tapahtuman pääjärjestäjä. Pääjärjestäjän tulee aina  kiinnittää erityistä huomiota riskien hallintaan ja turvallisuusjärjestelyihin, ja huolehtia siitä, että myös muut mukana olevat toimijat toteuttavat tapahtumaa omalta osaltaan turvallisesti ja riskit huomioiden.

Tapahtumissa noudatetaan aina soveltuvin osin yleistä kampuksen turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaa. Suurin osa HAMKin omista tapahtumista kuuluu ns. normaalin toiminnan piirin, eikä edellytä viranomaisilmoituksen tekemistä. Tällaisia ovat toistuvat ja selkeästi yhteisön sisäiseksi katsottavat tapahtumat kuten valintakokeet, orientaatiopäivät, HAMKin tai HAMIn opiskelijoiden intensiivi- tai projektiviikot, avoimet yleisöluennot, henkilöstöpäivät ja useimmat sidosryhmätapahtumat.

Uusien tai harvemmin toistuvien tapahtumien osalta on kuitenkin syytä arvioida aina erikseen, vaatiko tapahtuma viranomaisilmoituksia.

5.1 Tapahtuman turvallisuuden suunnittelu

Tapahtumaa suunnitellessa tulee aina huomioida myös turvallisuuskysymykset. Tapahtumalle tulee aina nimetä turvallisuudesta vastaava(t) henkilö(t) ja tehdä riskiarvio,  jossa tunnistetaan, kuvataan ja arvioidaan tapahtuman mahdolliset riskit ja vaarat. Lisäksi on tärkeää käydä läpi ensiapuun, evakuointiin ja suojautumiseen sekä muuhun varautumiseen liittyvät vastuut ja tiedot.

Tapahtuman käytössä on aina vähintään kampuksen pelastussuunnitelman mukainen ensiapumateriaali. Tarvittaessa materiaali voidaan täydentää. Konsernilla on myös erityisesti tapahtumiin tarkoitettu hyvin varusteltu ensiapureppu, jota voi tiedustella turvallisuusasiantuntijalta.  Kaikkiin HAMKin ja HAMIn työpuhelimiin on asennettu 112-sovellus.

Poikkeama- ja häiriötilanteet, kuten tulipalo, sään aiheuttamat tilanteet sekä häiriökäyttäytyminen voivat aiheuttaa tapahtuman keskeyttämisen. Tapahtuma tai osa siitä voidaan joutua keskeyttämään kokonaan tai hetkellisesti. Vakavissa poikkeustilanteissa tapahtuma-alue tai osa siitä voidaan joutua evakuoimaan. Tapahtuman keskeyttämisestä ja evakuoinnista voi päättää tapahtuman järjestäjä, turvallisuudesta vastaava henkilö tai viranomainen.

Tapahtuman kokoontumispaikkana toimii pääsääntöisesti kampuksen kokoontumispaikka. Jos tapahtuman luonne tai sen sijainti kampuksella sitä edellyttää, voidaan tapahtumalle määritellä oma kokoontumispaikka. Tapahtumalle voidaan määritellä myös varakokoontumispaikka.

Kampuksen tilojen ja mahdollisten telttojen tms. käytössä on huomioitava niiden maksimihenkilömäärät. Tapahtuman käytössä olevat sisä- ja ulkotilat sekä arviot henkilömääristä merkitään alla oleviin taulukoihin.

Ennen tapahtumaa tulisi järjestää myös turvallisuusperehdytys järjestäjille joko tapahtumapaikalla tai TEAMSin kautta.  Perehdytyksessä käydään tapahtumapaikan pelastussuunnitelma, tapahtuman riskiarvio, turvallisuusjärjestelyt ja tehtävien vastuunjako.  Perehdytyksessä on myös hyvä varmistaa, että kaikki tuntevat työpuhelimessa olevan 112-sovelluksen.

Osallistujien turvallisuusohjeistuksesta on sovittava viimeistään järjestelyihin osallistuvien turvallisuusperehdytyksessä.

5.2 Viranomaiselle tehtävät turvallisuus- ja tapahtumailmoitukset

Tapahtumalle tulee laatia turvallisuus- ja pelastussuunnitelma laaditaan Pelastuslaitokselle aina, kun  jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

• Tapahtuma on suunnattu suurelle yleisölle tai HAMKin ulkopuoliselle kohderyhmälle ja osallistujia (vieraita) arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä
• käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja
• tapahtumapaikan turvallisuus- ja/tai poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta
• tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille

Ilmoitus yleisötilaisuuden järjestämisestä on tehtävä poliisille aina, kun jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

• suuret tapahtumat (useita satoja osallistujia)
• yleisten paikkojen (varsinkin liikenneväylät) ulkotapahtumat
• erityisryhmille suunnatut tilaisuudet
• myöhäisiltaan tai yöhön kestävät tapahtumat (klo 22.00 jälkeen)
• tapahtumassa tarvitaan liikenteenvalvontaa tai järjestyksenvalvontaa (Huom! HAMKilla on korkeakouluna oikeus asettaa koska tahansa tiloihinsa järjestyksenvalvojia, mutta tapahtumiin järjestyksenvalvojat on asetettava erillisille ilmoituksella poliisille)
• tapahtumassa on anniskelua
• tapahtuma vaatii pelastussuunnittelua (kyseessä yli 200 henkilön tilaisuus)
• tilaisuudet, jotka herättävät voimakkaita tunteita (on vaarana, että tilaisuutta tullaan jollain tavalla häiritsemään)

Vaadittavat ilmoitukset viranomaisille tulee tehdä hyvissä ajoin, pelastuslaitokselle viimeistään 1,5 kuukautta ennen tapahtumaa ja poliisille viimeistään 3 viikkoa ennen tapahtumaa.

Tapahtuman turvallisuus- ja pelastussuunnitelman sekä ilmoituksen yleisötapahtuman järjestämisestä on ohjeistettu tarkemmin intrassa Tapahtumaturvallisuus-sivulla.

Tapahtumaturvallisuus (intra)

5.3 Tapahtuman turvallisuussuunnitelma sisäiseen käyttöön

Vaikka ilmoitusta viranomaisille ei tarvitsisi tehdä, on erittäin suositeltavaa, että tapahtumalla laaditaan hyvissä ajoin ennen tapahtumaa järjestäjien omaan käyttöön tarkoitettu turvallisuussuunnitelma, jossa käydään läpi keskeiset riskit, tapahtumapaikan erityispiirteet ja tapahtumahenkilöstön turvallisuusperehdytys.  Suunnitelman runkona voi käyttää myös  yllä linkitetyltä Tapahtumaturvallisuus-sivulla olevaa tapahtuman turvallisuus- ja pelastussuunnitelman pohjaa.  Kopio suunnitelmasta toimitetaan turvallisuusasiantuntijalle.

6. Kampuskohtaiset toimintaohjeet

kampuskohtaisia toimintaohjeita ei ole.

7. Yleiset turvallisuusohjeet

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Toimintaohje vakaviin onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin

Tähän listaan on kerätty perustoimet vakavan onnettomuustilanteen tai vastaavan tapahtuman varalle.

Tilannejohto tulee aina olla henkilökunnalla. Pääsääntöisesti toimenpiteistä vastaa henkilökunta, mutta etenkin alkutoimissa (1-5) myös opiskelijat voivat olla aktiivisia toimijoita.

1. Aloita evakuointi- ja suojautumistoimet

• Huolehdi ensisijaisesti henkilöiden turvallisuudesta ja toissijaisesti materiaalivahinkojen rajoittamisesta
• Pyri aina ensisijaisesti siirtymään turvaan. Jos poistuminen ei ole mahdollista, suojaudu tilanteen vaatimalla tavalla voittaaksesi aikaa turvaan siirtymiseen
• Noudata toimintaohjetta ”evakuointi ja toimintaa kokoontumispaikalla” (alla)

2. Varmista että tapahtumasta on ilmoitettu hätäkeskukseen

• Soita tarvittaessa itse  hätänumeroon 112.

3. Varmista että saapuville viranomaisille on järjestetty opastus oikeaan paikkaan kampukselle

• Määrää ja lähetä tarvittaessa opastaja(t) saapumisreitin varrelle

4. Noudata viranomaisten ohjeita ja auta heitä tarpeen mukaan

5. Ilmoita tapahtuneesta esihenkilöllesi/koulutuspäälliköllesi heti kun mahdollista

• Esihenkilö/koulutuspäällikkö tai HAMKin johto tekee päätöksen mahdollisen tilanneryhmän             perustamisesta

6. Aloita tapahtumapäiväkirjan pitäminen esim. verkkolevylle tai sähköpostiin

• Kirjaa mahdollisimman tarkasti tapahtumat ja havainnot, viranomaisilta ja esihenkilöiltä/koulutuspäälliköiltä saamasi ohjeet.
• Merkitse jokaiselle kirjaukselle myös tarkka kellonaika.
• Varmista että tiedosto tallentuu säännöllisesti ja tallenne siitä säännöllisesti kopio aikaleimalla.

7. Ota tilanneryhmän käyttöön tilava huone

• Jos tilanneryhmä perustetaan,  ota käyttöösi esim. suuri neuvotteluhuone tai luokka, johon tilannetta hoitava/selvittävä ryhmä voi kokoontua.

8. Huolehdi omasta ja muiden jaksamisesta

• Mikäli tilanne näyttää jatkuvan pidempään, hanki juotavaa, syötävää ja muita perustarvikkeita. Kahvi,    virvoitusjuomat, sämpylät, nenäliinat yms. auttavat jaksamaan.
• Delegoi tehtäviä, jaa vastuuta, tee porukalla
• Pidä taukoja, seuraa omaa vointiasi.

9. Valmistaudu tilanteen päättymiseen

• Selvitä mistä saat itsellesi keskusteluapua ja muuta tukea tilanteen jälkeen
• Varaudu tunnereaktioihin

Viestintä

Onnettomuus- ja muihin poikkeustilanteisiin liittyvästä tiedotuksesta päättää aina  tilannetta johtava taho, pääsääntöisesti HAMKin, HAMIn tai kesäyliopiston rehtori. Laajoissa, koko konsernia koskettavissa kriiseissä viestintää johtaa HAMKin rehtori. Tiedotuksessa johtoa tukevat strateginen viestintä sekä muut tehtävään erikseen määrätyt tahot.

Henkilöstö ei saa antaa mitään tietoja tai lausuntoja ulkopuolisille tahoille ilman viestinnästä vastaavan tahon lupaa, pl. viranomaisten tilanteen käsittelyyn tai selvittämiseen liittyvät tiedot.

Opiskelijoita ohjeistetaan välttämään tietojen tai lausuntojen antamista ulkopuolisille tapahtumapaikalla, sosiaalisessa mediassa tai muilla kanavilla.

Evakuointi ja toiminta kokoontumispaikalla

Evakuointitilanteessa Riihimäen kampusalueella on kaksi kokoontumispaikkaa kohdan 1.1 "Yleiskuvaus" mukaisesti. Kokoontumispaikat sijaitsevat pysäköintialueilla kampusalueen kummassakin päässä.

Palohälytyksen tai muun poistumiskäskyn kuulleessaan jokaisen on viipymättä siirryttävä ulos rakennuksesta kokoontumispaikalle. Tutussa työympäristössä poistumisreitit ja kokoontumispaikka on hyvä kerrata säännöllisesti. Kokoontumispaikat löytyvät kampusten pelastus- ja turvallisuussuunnitelmista.

Toiminta evakuointitilanteessa

• Hälytyksen kuullessasi toimi itse ja kehota myös muita toimimaan heti.
• Mikäli olet opetustilanteessa tai isännöit vierailijaryhmää, ota ryhmä johtoosi.
• Ota itse ja kehota muita ottamaan mukaan puhelin ja ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
• Sulje tilan ovet ja ikkunat enne poistumista.
• Käytä poistumiseen lähintä mahdollista, turvalliseksi arvioimaasi poistumistietä.
• Opasta seurassasi olevat ja matkalla kohtaamasi henkilöt ulos ja kokoontumispaikalla.
• Auta liikuntarajoitteista ja mahdollisesti loukkaantuneita poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäynnin edustalle.
• Aloita toiminta kokoontumispaikalla (kts. alla), odota ohjeita rauhassa.
• Huolehdi auttamistasi henkilöistä myös ulospääsyn jälkeen.
• Mikäli kokoontumispaikalla tarvitaan kiireellistä apua, esim. ambulanssia, soita 112.

Toiminta kokoontumispaikalla

Jos poistumisen syy osoittautuu aiheelliseksi (eikä esim. vahinkohälytykseksi), tulee kokoontumispaikalla koota nimilista paikalla olevista. Lista voidaan koota kännykällä suoraan sähköpostiviestiksi, jolloin se on helppo tallentaa ja lähettää eteenpäin. Lista lähetetään osoitteeseen turvallisuus@hamk.fi

Mikäli kokoontumispaikalla on paljon ihmisiä, voidaan nimilistoja koota useampia (esim. opiskelijaryhmittäin ). Olennaista on, että kaikki paikalla olleet kirjataan, päällekkäisyydet eivät haittaa.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Kokoontuneena pysytään siihen asti, kunnes turvallisuushenkilöstö tai pelastusviranomaiset antavat luvan poistua. Tilanteen ja olosuhteiden mukaan on kuitenkin arvioitava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi johonkin sisätilaan tai kauemmas rakennuksesta.

Myös vaaratilanteen päättymisestä ilmoittaa pelastusviranomaiset tai kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Poistumisen ollessa estynyt

Mikäli tulipalo tai muu syy estää turvallisen poistumisen, tulee siirtyä palo-oven suojaamaan savuttomaan tilaan, jonka ovet ja muut aukot suljetaan. Palo-oven kestää tulipaloa vähintään puoli tuntia, mikä yleensä riittää avun saamisen paikalle. Epävarman pakoreitin etsiminen tai hyppääminen korkealta sen sijaan on hengenvaarallista.

Mikäli poistuminen ei onnistu tulipalotilanteessa:

• Siirry tai jää palo-ovella suojattuun tilaan (palo-osastoon)
• Sulje ja tiivistä tarvittaessa ovet ja muut aukot savun ja liekkien estämiseksi.
• Mene ikkunan luo ja pyri herättämään ulkona olevien huomio. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
• Pysyttele rauhallisena ja noudata viranomaisten antamia ohjeita..

Tajuton henkilö

Kun kohtaat elottomalta vaikuttavan henkilön:

• Yritä herättää henkilö: ravistele ja puhuttele
• Jos henkilö ei herää, kutsu apua tai tee hätäilmoitus numeroon 112
  • kerro lyhyesti, mitä on tapahtunut ja anna tarkka osoite
  • kuuntele, vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan
• Tarkista, hengittääkö potilas ja ovatko hengitystiet auki
• Tarkista, onko potilaan verenkierto normaali (liikkuuko potilas, yskiikö, onko kalpea, sinertävä)
  • elvytysrytmi on aikuisella 30 painelua, 2 puhallusta
  • lapsen elvytysrytmi on 1 puhallus, 5 painelua
• Tarkista, onko potilaalla näkyviä verenvuotoja ja onko hänellä uhkaavan sokin oireita

Ensiavun jatkotoimenpiteet

• Kun peruselintoiminnot on turvattu, jatka potilaan tilan selvittä-mistä. Jos mahdollista, keskustele potilaan kanssa. Muista, että loukkaantuneella saattaa olla useita vammoja samanaikaisesti
• Sido vuotavat haavat
• Tue murtumat
• Jäähdytä palovammat ja suojaa ne
• Suojaa potilas kylmältä ja kostealta pitämällä hänet lämpimänä
• Potilaan asento kuljetusta odottaessa määräytyy potilaan yleistilan, vaikeimpien vammojen ja kivun mukaan

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua.
• Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
• Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Vesivahinko

• Ilmoita vahingosta talotekniikan hoitajalle tai vahtimestarille.
• Aloita mahdollisuuksien mukaan torjuntatoimenpiteet: kerää katosta tippuvaa. vettä astioihin, siirrä tavaroita veden alta pois, suojaa tavaroita muoveilla.
• Tarkasta pääseekö vesi leviämään viereisiin tai alapuolisiin tiloihin.
• Muista sähkölaitteiden reagointi vesimääriin.
• Huolehdi, että tarvittaessa sähköt tulee katkaistuksi.

Väkivallan uhka

Väkivallalla uhkaamiseen tulee aina suhtautua vakavasti. Jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille ja esihenkilölle/koulutuspäällikölle. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat uhkaussoiton tai suullisen uhkauksen , ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

• Mitä?
• Missä?
• Milloin?
• Miten?
• Kuka?

• Puhelun aikana tee  tarkkoja muistiinpanoja.
• Tee uhkauksesta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112 ja esihenkilölle/saatavilla olevalle henkilökunnalle, joka arvioi jatkotoimet.
• Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

• Ota mukaasi puhelin, ulkovaatteet, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
• Siirry saamiesi ohjeiden mukaiseen paikkaan ja odota lisäohjeita.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

Jos löydät kampukselta  esineen, jonka epäilet olevan vaarallinen, tai kirjeen joka on selkeä uhkausviesti, toimi seuraavasti:

• Älä koske esineeseen tai kirjeeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi muille tilassa oleskeleville ja kampuksen henkilöstölle sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

Kaasuvaara

• Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua, pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja. Paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi.
• Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle, kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen ja pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle.
• Rakennuksessa ollessasi pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
• Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
• Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
• Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
• Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
• Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

• Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
• Mene sisälle.
• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
• Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
• Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta.

8. Turvallisuustyö

HAMKin turvallisuustyössä korostuvat vahva turvallisuuskulttuuri, arjen turvallisuus, aktiivinen kehittäminen sekä yhteisön jokaisen jäsenen rooli turvallisuuden edistäjänä.

Turvallisuustyötä tukevat myös konsernin turvallisuuskriittiset toiminnot kuten kiinteistö-, henkilöstö-, talous- ja koulutuksen tukipalvelut. Turvallisuustyötä tehdään yhteistyössä yhteisön turvallisuutta edistävien toimijoiden kuten työsuojelun, opiskelu- ja työterveyden sekä opiskelijakunta HAMKOn kanssa.

Tarkempaa ja ajankohtaista tietoa turvallisuudesta löydät seuraavilta kanavilta:

• www: hamk.fi/turvallisuus
• Yammer: kampuksen Yammer-ryhmä (vaatii sisäänkirjautumisen)
• Intra: turvallisuus -sivut  (vain henkilökunnalle)